Magical nature

Luonne:
Jahar on laumalleen ehdottoman uskollinen. Ori kunnioittaa kaikkia laumansa jäseniä, mutta erityisesti johtajaa Vicenteä, koska vanha ori pelasti Jaharin menneisyydessä. Jahar arvostaa ja uskoo vahvasti Tichon ajattelutapaan siitä, että asiat voidaan selvittää puhumalla ja aina ei tarvitse taistella. Jahar ei kuitenkaan pelkää taistelua eikä tovereidensa puolesta kuolemista. Jahar on perusolemukseltaan itsevarma, kohtelias ja kunniallinen ori, joskin sen naama on usein melko ilmeetön ja vakava. Mielikuva Jaharista on yleensä vakaa ja rauhallinen, Jahar ei korota ääntään ilman syytä, tai suutu helposti. Jahar on omanarvonsa tunteva, ja puuttuu kyllä asioihin, jotka ovat sen mielestä väärin. Vaikuttaa käytöksensä vuoksi usein ikäistään paljon vanhemmalta. Kuuluu Tichon luotetuimpiin sotureihin, on ollut useaan otteeseen ehdolla upseeriksi. 

Ulkonäkö:
Jahar on suurikokoinen lusitano, ja varsin vankkarakenteinen. Ori siis poikkeaa jokseenkin Tichon tavanomaisesta rakenteesta. Jahar on myös suhteellisen voimakas Tichon mittakaavalla, mutta silti sen vahvuus taisteluissa on ennemminkin nopeus, kuin voima. Jahar on väritykseltään tasaisen harmaa, eikä sen turkissa ole vaaleampia kohti, tai papurikkokuviota. Harmaa on sävyltään tumma. Kaviot ovat myös harmaat. Hännässä ja harjassa on erikoista se, että harmaan lisäksi niissä on sekaisin mustia jouhia, mikä tekee harjasta ja hännästä juovikkaan näköiset. Harja ulottuu hieman kaulan yli ja jouhet ovat kiharat. Iso arpi lautasten päällä, sekä vasemmassa lavassa. Oikean puoleinen korva repaleinen. Silmät ovat tumman keltaiset. Säkäkorkeutta orilla on noin 175cm. Arpensa Jahar on saanut taisteluista joko vihollisia tai petoeläimiä vastaan. Korvan repaleinen arpi on vanha palovamma. 

Menneisyys:
Hermien varsa. Jaharin yksinhuoltajaemo pakeni varsansa kanssa Solasta, mutta kuoli puuman hampaisiin Tichon alueella Jaharin ollessa pieni. Varsa onnistui piiloutumaan jättipuiden juurakkoon, mistä varsa sitten löydettiin. Nimeään lukuunottamatta Jahar ei osannutkaan kertoa itsestään löytäjilleen, eikä pieni varsa tajunnut edes pelätä vieraita hevosia. Jahar vietiin Tichoon, minne se sitten adoptoitiin. Jahar ei muista oikeasta vanhemmistaan juuri mitään ja emonsa kuoleman aikoihin hän oli ollut liian pieni edes ymmärtämään kuolemaa. Jahar hyväksyttiin ilman mitään ongelmaa laumaan, eikä pienelle varsalle ollut hankalaa sopeutua uuteen asuinpaikkaansa ja orin kasvattiemo todella välitti Jaharista. Elämä oli hyvää, kunnes hieman yli 20-vuotta sitten laumojen alueelle syttyi laaja ja tuhoisa metsäpalo. Syttymispäivänä Jahar oli muiden varsojen ja emojen kanssa leikkimässä metsässä, melko kaukana leiristä. Muut tammat ja varsat lähtivät jo kotiin, myrskypilvien alkaessa kerääntyä taivaalle, mutta Jahar halusi jäädä vielä leikkimään. Kasvattiemo Emily pysyi kärsivällisenä varsaa kohtaan, olettaen että viimeistään sade saisi energisen varsan haluamaan kotiin. Jahar piti kyseisestä paikasta, koska se oli hieman muuta maata korkeammalla, sieltä kykeni näkemään kauas. Pilvet taivaalla vain synkkenivät, ja kohta kaksikko näkikin salaman iskevän maahan kauempana metsässä. He kuulivat räjähdyksen, mutta luulivat sen olevan vain salamaniskun ääni. Pieni Jahar oli kuitenkin innoissaan koko tapahtumasta.
”Emily, mennään katsomaan mikä se oli!” Jahar oli hihkunut kasvattiemolleen. Emily yritti vakuuttaa varsaa hetken ajan, ettei siellä ollut mitään nähtävää, se oli vain salama ja että salama iski niin kauas, etteivät he jaksaisi sinne mennä. Mutta Jahar juoksi jo metsään ääntä kohti, ja päätään puistellen Emily seurasi tietenkin perässä. Kaksikko kulki äänen suuntaan, tietämättä sitä, että suuntaa jatkuvasti muuttava tuuli levitti tulta heidän ja Tichon leirin ympärille. He eivät ikinä päässeet salaman iskemään paikkaan. Tichon tiheässä metsässä tuli levisi tavattoman nopeasti, ja pian Emily ja Jahar löysivät itsensä liekkimerestä. Emily yritti parhaansa mukaan suojata varsaa tulen kuumuudelta ja löytää reittiä pois tulesta, mutta tamma tuupertui hengitettyään liikaa savua. Jahar jatkoi matkaa luullen voivansa löytää reitin takaisin leiriin, mutta eihän pieni varsa tietenkään osannut. Jahar eksyi vain pahemmin ja jäi vain surkeana huutamaan apua liekkien keskelle. Jahar uskoi jo kuolevansa, kunnes liekkien keskeltä varsan apuun ilmestyi jo silloin Tichon johtajana toiminut Vicente. Johtajan suojakilven turvaamana Vicente johdatti Jaharin turvallisesti paikalle, jonne leiri ja lauma oltiin evakoitu. Useat kuolivat, kuten esimerkiksi Vicenten perhe. Emilyn ruumis löydettiin vasta palon lakattua. Vasta myöhemmin Jahar sai tietää, että Vicenten veljellä, levitaatiota hallitsevalla, ja erakoksi muuttuneella Thomasilla oli ollut jotain tekemistä palon kanssa. 
Tichon alkeassa toipua menetyksistään, Jahar muutti asumaan erään ticholaisen soturiorin luokse, aloittaen koulutuksensa huomattavasti aiemmin kuin Tichossa yleensä. Jahar ei kaipaa oikeita vanhempiaan tai todellista sukuaan, koska ei tiedä niistä mitään. Emilyn haudalla ori kuitenkin vierailee säännöllisesti. 

Rp: Lacritsi

Muuta: Jahareele Rakt on hindiä; ”myrkyllinen veri”. Lempinimi Jahar tarkoittaa myrkkyä. Jahar lausutaan venytettynä ”jahaar”. 

Kehitys: